Treeniä, treeniä ;)

Kuten luvattu, nyt tulee päivitys!

Tiistaina ajelimme Porvooseen Kodan veljen Rikon ja hänen omistajan Pirjon luokse vaakut ja pupu mukana. Tarkoitus oli tehdä hakuruutu ja pupun laahausjälki.
Ajoimme Pirjolta hetken jonnekin metsään, suunntavaisto katosi täysin mutta kivaa maastoa. Hakuruutu tehtiin aika pusikkoiseen ja lisähaasteena mustukkavarvut, joita oli paljon.
Koda ensin, Koda käyttää nenäänsä aivan loistavasti ja varikset löytyy helposti. Kahden ensimmäisen kohdalla hieman yritti kysyä ja ote ei ollut mitä paras, kaksi viimeistä tulikin sitten suoraviivaisesti. Neljä siis haetutin ja kaikki mallikkaasti käteen! Siitä olen ylpeä että olen saanut palautukset opetettua eikä jalkoihin sylkemistä ole---> ainakaan vielä ;)
Sitten Rikolle aavistuksen helpotettu, Riko kun ei ole riistaa hakenut ruudusta. Ymmärsi kienosti kyllä idean :)
Sitten Kodalle pupun laahaus, osaa jäljestää mutta sitten pupun kohdalla oli että täällä on oltava muutakin ja teki hieman hakua kunnes lamppu syttyi, se oli tää minkä mamma tahtoo!
Sitten tehtiin vielä että pupu vietiin ja käskin hakea jotta tulisi tätä peruskantoa eikä sitten olisi niin vieras juttu!
Rikolle tehtiin vain kantoa :) Pupu olikin Rikosta se paljon mieluisampi!!
Sitten hihnassa siirryttiin läheiselle pellolle jossa saivat sitten kirmata.
 Kaikki kuvat ottanut Pirjo :) Kiitos!

Riko & Koda

Tänään sitten toinen mitä odotettu, meillä alkoi nome-kurssi. Hieman mietin että onko järkee mutta sitten ajattelin että ei se ota jos ei annakkaan!
Kouluttajana siis Maarit Nikkanen NOU/NOME tuomari ja kasvattaa käyttölabbiksia.
Kurssi olikin jälleen täällä Orimattilassa, mikä on hienoa että täällä on alkanut olemaan todella aktiivista toimintaa P-H Nuuskujen osalta :)
Ensimmäinen tehtävä rivissä marssittiin pellolla ja yksi koira jäi aina vuorollaan istumaan  ja sitten se kutsuttiin pillillä luokse. Tämä meni Kodan osalta hieman pieleen, kurvasi jo mun luo kunnes tajusi että menenkin moikkaamaan muita koiria. Seuraavana alkoi markkeeraukset, Koda piippasi melkoisesti.  Seuruutin ohjeiden mukaan pois päin. Sitten kun olisi ollut meisän vuoro, keskustelun jälkeen totesin että vien Kodan autoon enkä anna tehdä. Nyt jos milloin on piippaus saatava kuriin. Kuten Maarit meille sanoi että nyt kun maltan niin se palkitaan, toivottavasti!
Siinä sitten olin kuunteluoppilaana kun eteenlähetyksiä yms. siinä opin kyllä varmaan enemmän kun että olisin oman koiran kanssa siinä ollut.
Sitten vesityöhön hain Kodan ja saikin olla ensimmäisenä. Ensin heitto joesta pois päin ja sitten jokeen heitto, tietenkin ensin nouto maalta ja sitten vedestä. Tässä painotettiin että Koda menee juuri siitä kohdasta kun haluan eikä ala "vaeltelemaan" pitkin rantaa. Palautuksia Maarit kehui :D
Varsin onnistunut vaikka Koda ei päässytkään paljoa tekemään mutta se että saan itse oppia mitä alan opettamaan on tällä hetkellä tärkeämpää ja se että tuo oppisi malttamaan!